Karmea löydös

21 keskeneräistä neule- tai virkkaustyötä. Nyt enää 18. Kaksi lensi roskiin, yhdestä puuttui pelkät napit. Onneksi vielä mahtuu päälle. Kannatti tätäkin marinoida puoli vuotta:(. Vähän mahataudin ryydyttämä ilme mallillamme tällä kertaa...

Sitä on nyt liikkeellä

Nimittäin mahatautia tai mitä inhottavaa virusta se nyt sitten tälläkertaa onkaan. Allekirjottanut on ainoa meillä toistaiseksi siltä välttynyt, kop kop.

Sangen brutaalista aloitusrepliikistä huolimatta tämä postaus sisältää myös tuloksia elämäni ensimmäisestä värjäyskokeilusta. Koneessa pyöri vaaleanpunaiseksi värjäytynyt mekko ynnä muutama muu vaatekkappale. Värinä Dylonin antiikin harmaa. Tarkoituksena saada aikaan vaaleanharmaata (josta mitä todennäköisimmin valkoisiksi jäävät ompeleet eivät hyppäisi silmille). Ensimmäisellä kerralla laitoin väriä noin 30ml. Lopputuloksena vaaleanvihreää jossa musteensinisiä läikkiä. (Osansa saattoi olla myös sillä, että lapsikullat tapansa mukaan olivat rämpänneet konetta saaden sen sammuksiin joksikin aikaa.)
Paniikissa rytkyt takas koneeseen, noin 60ml väriä ja ajo päälle. Lopputulos oli yllättävän tasainen, joskin tummempi, kuin oli tarkoitus. Ei hullumpi, ainakaan kaukaa katottuna...

Lähietäisyydeltä valkoiset ompeleet erottuu vähän turhan selvästi:(.

Loma-asetuksilla

Bloggaamattomuusputki on kuin huomaamatta jäänyt päälle hiihtoloman jäljiltä. Typykän huivi on sillä välin valmistunut (kuulemma liian pinkki, sekin on siis sittenkin mahdollista ). Lankana Sachenmayer-Nomottan Reumalanka, noin 70g.

Turkoosit sukat Novitan ohjeella Jämsän huopatehtaan villalangasta. Nyt on meinaan hakusessa lanka joka kestäisi käyttöä paria viikoa pitempään, joten testattavaa on...

Piakkoin tulevaksi odotettavalle pikkumiehelle(?) valmistui nuttu S-N Ekopuuvillasta.

Junasukat olivat elämäni ensimmäiset vaikka kyseessä onkin varsinainen klassikkomalli. Kuvan housuita loppui yllättäen lanka kesken toisen puntin...

Nyt on puikoilla jotain vaaleanpunaista, kun vauvathan voi teoriassa olla tyttöjäkin:).

Mummolasta päivää

Vihdoinkin jotain käyttökelpoista itelle. Jämälangoista (ainakin viittä eri värjäyserää edustavista ja osa kertaalleen puretuista) virkattu mummohuivi vaikutti alkuun vähän huolestuttavan kirjavalta, mutta kertaallen konepestynä eroja tuskin huomaa. Malli on peräisin H&M:n huomattavasti paksummasta huivista melkoisen voimakkaasti muokattuna. Lankana Novitan Wool.

Ja pikkuiselle tietysti pinkkinä (meillä kaikki punaiset on pinkkejä:)). Yhdestä kerästä Reumalankaa tuli noin 70-prosenttinen huivi...

Pässinpökkimät

Nyt ei runosuoni vaan pulppua. Dropsin Merino & oma malli.

Ihanaa keskiviikkoa!

Hmm, jospa sittenkin...

Nyt se on sitten meilläkin, nimittäin virallinen Blogistanin säilytyskalustevaihtoehto, Ektorp Bromma by Ikea. Nielee uumeniinsa sievoisen kasan leluja ja valkoinen päällinen on säilynyt puhtaana jo viikon. Huono puoli tässä on se, että tää nyt vaan vaatii vierelleen valkoisen sohvakaluston. Tai ehkä nyt saan aikaseksi ommella ne valkoiset irtopäälliset, mitä oon jo varmaan kolme vuotta visioinut;). Jotain tän tyylistä, helposti pesuun iorroitettavaa....

Kuva tunnistamattomaksi jääneestä blogista

Laihdutuskuurin paikka

Kilokin riittäis, jos vaan lähtis sääristä. Vähän ikävästi kiristää tosta varresta:)

Eriparinappeja

Hiirenharmaa sopii hiirille. Ja varsinkin tällainen kotihiiri viihtyy harmaassa villatakissa. törmäsin joskus jossain blogissa tosi kivannäköiseen harmaaseen eriparinappiseen villatakkiin
(jos joku tunnistaa omakseen, ilmoittautukoon kommenttiosastolla) ja kuva on kangastellut mielessäni siitä lähtien odottaen oman version toteuttamista. Joululomalla vapaata aikaa liikeni tähän tarkoitukseen. Lankana Novitan Alpakka ja puikkoina muistaakseni 3 1/2.



Napinläpiä tuli etumukseen neljätoista kappaletta. Useimmiten menee juoponnappiin. Ei vaan oikeen hahmota mikä mihinkin kuuluisi. Sopivan kokoisia ja tyylisiä nappeja ei löytynyt kuin kahdeksaa sorttia...

Neule on ollut käytössä pari viikkoa ja alkaa olla jo melkoisen nukkainen ja kulahtaneen näköinen. Toivoa sopii, että kyseessä on löysät pois-ilmiö, melkoisen lyhytikäiseksi jäänee muutoin...

Pohdintoja

Tämä postaus ei sisällä käsitöitä eikä sisustusta:).

Meilläpäin lapset nukkuu joko levottomasti tai tosi levottomasti. Viimeyöt ovat kuuluneet jälkimmäiseen kategoriaan ja mies lähti tänään työmatkalle. Ei varmaan ehtinyt silmiään ummistaa ennen kuin herätyskello jo soi. Ihan liian harvoin tulee kerrottua miehelle kuinka tärkeää ja arvokasta työtä perheensä eteen hän tekee ja kuinka paljon minä sitä arvostan.

Uusi vuosi ja uudet kujeet

Kas näin omaperäisellä sanonnalla pyörähtää uusi vuosi käyntiin. Lapset on taas suhtkoht terveenä ja kädet jää vapaaksi kirjotteluun:).

Osan (tämän blogin aihepiiriin liityvistä:))joululahjoista muistin kuvata ennen paketointia. Vasemmassa alanurkassa on pikkuisille kaksosserkuille villahousut. Ihan olemattoman pienet mutta silti varmaann vielä vähän isot miniatyyrivauveleille.





No olipas uudet kujeet. Neulottu on, ei ois uskonu:)

Hyvää Joulua!

Ainolan väki toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2010! Meilläpäin keskitytään nyt mahataudista toipumiseen...

"Tuli söpö vauva"

Kummipojalle synttärilahjaksi tekeillä ollut apina valloitti pikkuäidin sydämen niin täysillä, että ehkäpä tämä jääkin meille asumaan. Onneksi jouluun on vielä aikaa, niin ehtii vielä virkkailemaan vaikka mitä... Pitää vaan poiketa lankakaupoilla ennen kun pääsee jatkamaan.

Rinsessa kutsuu apinaa söpöksi vauvaksi, mulle ei kyllä ihan ekana tule se adjektiivi mieleen:) .

Joulusukkapaja

Viime viikolla askarrellut joulusukat pääsivät sunnuntaiaamuna testikäyttöön vaikka ei vielä joulukuu olekaan. Yläkuvan ylin sukka on pojun disainia, alin rinsessalle. Kankaana kaikissa viipurilainen pellava. Tähän mennessä valmiina on seitsemän ja ainakin kuusi ideaa vielä odottelee toteuttamista:).

Myös talven ensimmäinen hyasintti kotiutui meille.

Johan oli aikakin, loppukesästä poimittu kukkakimppu kun alkoi jo olla melko rappioromanttinen:).

Tukholman antia

Shoppailupäivä Tukholmassa sujui rattoisasti jääkylmän tihkusateen säestyksellä. Reissu oli kaikin puolin oikein antoisa. Ylimmässä kuvassa matkaseuraa & paikallisväriä. Alla parhaat palat päivän materialistisesta saaliista.

Varför/därför-villatakki tytölle...

...ja Clarksin saappaat äidille. Kyllä nyt kelpaa kahlata kurassa ja rämpiä räntäsateissa:).

Prinsessa pipo

Uusi talvitakki tarvitsi tyyliin sopivat asusteet. Sellaiset syntyivät Sirdar Snugglyn Babybamboosta. 80% bambua ja 20% villaa, ihanan pehmeetä ja silkkistä. Tyttö on jo ristinyt lätsän prinsessa pipoksi ( ja lausutaan nimenomaan sanojen väliä painottaen ) ja haluaa sen aina, kun ollaan lähdössä jonnekin.

Ehkäpä joskus saan napattua kuvan ihan tositoimissa...

Villaista talven viimoihin

Kaiveltiin jokunen viikko sitten viimetalviset syksy- ja talvivaatteet esiin. Osa pojun vanhoista pääsi suoraan pikkusiskolle. Kuvan villatakki valmistui tänä syksynä. Lankana Wool ja malli omasta päästä. Ehkä vähän paremman käsityksen mallista saa alemmasta kuvasta. Pikkuinen kun jo osoittaa uhkaavasti varhaisen teini-iän merkkejä. "Mene pois"! (Muutenkin nykyään varmaan yleisin lause. Äiti kun tuppaa sotkemaan kaikki leikit ;).)

Kolmesta keränlopusta seitsemää veljestä tuli allekirjoittaneelle huppu/kauluri/mikä lie. Kaikki eri neulomusten jämiä ja siten ilmeisesti myös eri värjäyserää, mutta ainakaan minun silmäni eivät erottaneet raitoja...

Sukkasillaan

Typykälle syntyi sukkaset Novitan Nallesta ja ripauksesta vanhoja nappeja. Koitin uudenlaista kantapäätä jossa muoto syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Jee, taas yksi jämäkerä (ja vielä sangen sotkuinen sellainen) vähemmän.

Syntymäpäivätervehdyksen avaaminen on varusteurheilua parhaimmillaan... Kiitos, kummitäti!

Ensimmäinen pari uunista ulos... Tunnustusten kera

Tähän asti ryhtiliike on ollut yllättävänkin hyvin voimissaan. Vanhat lankavarastot ovat huvenneet yli 1250g (tästä tosin 350g sain upotettua pojun kerholle) ja uusia on tullut vain 600g.

Siispä jotain uutta ja jotain vanhaa...


Tyllerölle valmistui mekkotakki ihanan käytännöllisestä valkoisesta villakankaasta. Tai väri on oikeammin sellainen off-white. Ja napit eivät ole luonnossa noin tummat vaan sellaiset helmiäisemmät. Tämä (kuten kaikki muutkin tekeleeni tuppavat olla) on vielä sellaisessa välitilassa, että tykkäänkö vai enkö tykkää lopputuloksesta.




Pikkuapulainen vähän auttoi viimeistelyssä, onneksi ei kovin näkyvässä paikassa;).

Keskeneräisistä töistä valmistui viime talvena aloitetut toista peukaloa ja päättelemistä vaille valmiit pipo ja lapaset kummipojalle. Toivottavasti vielä mahtuvat...

Olen myös (aikoja sitten:)) saanut tunnustuksen , josta kiitokset hooweelle jonka blogi löytyy osoitteesta http://prinsessaleikkeja.blogspot.com/ . Apua, mä en saa näitä linkkejä laitettuu, ku tolleen tosi tökerösti. Joku taitavampi vois pistää kommenttilootaan pientä selkokielistä infoa;).

Tunnustukseen liittyvän haasteen tiimoilta seuraa seitsämän tunnustusta. Mitään kovin järisyttäviä paljastuksia ei kuitenkaan ole luvassa, koska tämän blogin suhteen on tarkoitus säilyttää (edes osittainen) anonyymius...

1. En käy juuri koskaan leikkipuistossa. Tänä vuonna olen ollut puistossa huimat kolme kertaa. Tämä herättää uskomattomasti pahennusta tutuissa ja tuntemattomissa koska niin nyt vaan ei voi tehdä ;).

2. Aikaisemmin puursin fysiikan parissa, mutta suunnittelen alanvaihdosta. Olen kotiäitinä huomannut etten ole lainkaan uraorientoitunut.

3. Olen aivan toivoton sohvaperuna. Pidän kuitenkin kuntokeskuksen jäsenyyttä, koska varmaan ihan kohta alan käydä useammin...

4. Blogini nimestä huolimatta kotimme ei ole Kannustalon Ainola vaan kaksio pk-seudulla:).

5. Olen vakaumuksellinen kristitty.

6. Minulla on paha tapa korvata usein aamupala kahvilla ja lounas suklaalla.

7. Käytän ihan liikaa aikaa käsityöharrastukseeni (tämä ei tosin liene varsinainen paljastus, vaan lähinnä itsestäänselvyys, mutta nyt en vaan keksi muuta;))

Tunnustuksen säännöistä poiketen en nyt osoita tätä seitsemälle muulle, vaan kaikille blogilistani blogeille, joilla tätä vielä ei ole. Jäämme odottamaan paljastuksia;).

Testituloksia

Tässä näitä nyt sitten on, kun niin monta kertaa oon jo tästä ihmeaineesta höpissyt...

Kuvat ennen käyttöä... ...Käytön jälkeen ennen pesua...

...ja pesun jälkeen.

Ei ainakaan ensimmäisessä pesussa kovettunut mitenkään. Enemmän pitoa vähensi langan kuitujen tarttuminen kuvioon. Lankavalintakin tietysti vaikuttaa asiaan, tässä 25%villaa ja 75%polyesteriä.

Ihan kelpo tuote ainakin tähän asti. Ja Schoeller+Stahlin Sockstopista siis kysymys;).

Ryhtiliikkeen aika

Nyt se on vaan niin että keskeneräisiä neulomuksia, hamstrattuja lankoja ja kankaita ynnä kaikenmaailman tuunailumatskuja alkaa vaan olla yksinkertaisesti liikaa. Jottai tarttis tehrä...
Sen verran hyvin tunnen itseni, että mitään eiyhtäänlisäälankojaennenkunentisetonkäytetty-kampanjaa tuskin kannattaa edes aloittaa. Siispä tästä päivästä lähtien vallitsee seuraavanlainen kuri:
-jokaista uutta työtä kohden pitää valmistua (vähintään) yksi keskeneräinen työ
-projekti määritellään uudeksi, jos sen materiaalit hankitaan vartavasten ko. tarkoitukseen
-keskeneräiseksi kelpaa jo aloitettu työ tai uusi projekti, jossa käytetään suurimmaksi osaksi vuosikertamateriaaleja
-nämä säännöt ovat voimassa, kunnes kangas- ja lankavarastot ovat laskeneet siedettävälle tasolle