Isoäidintyyny

Emännän lihoamista kaapin perällä odottanut pitkä paitapusero sai uuden ilmeen painetusta monogrammista ja uuden muodon isoäidintyynynä. Materiaali on ihanaa 60% pellavaa ja 40% puuvillaa, mutta kun on liian iso, niin on liian iso... Tyynyn etukappaleeseen silitin taustalle tukikankaan ja oli kyllä huomattavasti helpompi ommella kuin takakappale. Takakappaleeseen sai täyttöaukon kätevästi paidan nappilistasta:).

Ps. Kävimme eilen katsomassa unelmiemme taloa (karmeaa vanhaa mörskää, voisi joku kyynisempi sanoa ) , mutta en nyt vielä laita kuvia tänne, ettei joku rikkaampi tarjoa enemmän;).

Tuunausta edelleen...

Typykälle syntyi kesämekko vanhasta miesten paidasta. Melko päätöntä menoa tällä kertaa...

Vaatteita pikkupilteille

Löysin Porvoon vanhastakaupungista Linumin ihanaa raitakangasta josta surauttelin kummipojalle kesäiset pussihousut. Toivottavasti mahtuvat potralle pojalle:). Typykällemme tuunasin vanhasta monogrammikirjotusta pitsityynyliinasta housut ja topin. Tulisipa vaan pian helteiset ilmat, niin pääsis testaamaan...

"Dokumenttijuliste"

Sovelsin oman versioni dokumenttijulisteesta sutimalla vuoden 1925 Yhteishyvän joulunumeron etusivun mustalle kartongille. Itse pidän erityisesti kuluneista ja murentuneista reunoista ja taitteista.
Pitäis vissiin osata lopettaa ennen kun koko huusholli on tapetoitu vanhoilla lehdillä, mutta kun tää on vaan niin kivaa:)...

Tuunailuja wanhoista lehdistä

Kirppikseltä löytämäni wanhat lehdet inspiroivat kokeilemaan askarteluja decoupaqe-tekniikalla (kirjoitetaankohan se noin;)). Ensimmäisinä paprua pintaansa saivat Ikean lehtikotelo ja piirrustuslehtiön taustapahvi, josta tuli pikkutaulu lastenhuoneeseen. "Lakkana" käytin vedellä laimennettua lasten askarteluliimaa. Todella mukavaa puuhaa; saa nopeasti valmista jälkeä...

Isoäidinneliöt, osa 2

Torkkupeitto valmistui viikonlopun aikana. Sen alle mahtuu jopa päikkäreille; testattu juttu:). Tässä peittoa kannattelee uusin tuunaushankkeeni, lastenkokoinen Ikean rottinkituoli. Se olisi tarkoitus maalailla rapistuneen harmaaksi, tuulen ja sateen pieksämän näköiseksi, ihanan patinoituneeksi. Ensimmäinen maalikerros on valmiina ja näyttää yllättävän siedettävältä kuvassa. Luonnossa tuoli on ihan järkyttävän ruman värinen, sellainen vihertävänruskea. Pitää äkkiä maalata se piiloon. En ole koskaan koittanut shabbata mitään, mutta monet teistä ihanissa blogeissanne olette esitelleet omia lopputuloksianne, joten kai se on periaatteessa mahdollista, että tästäkin vielä tulee varsinainen silmänilo:).