While They Play

Käväsin viime viikolla vaihteeksi Menitan Outletissä ja löysin ihanaa Tiina-lankaa, joka oli minulle aivan ennennäkemätöntä, vaikka ihan Novitaa onkin. Lanka on niin paksua, että työ etenee joutuisasti. Aurinkoisia ilmoja on riittänyt niin hyvin, että uusi WTP-työni on jo melkein puolessa välissä (huomatkaa, että olen oppinut uuden ja erittäin käyttökelpoisen lyhenteen eräästä amerikkalaisesta neuleblogista:)). 28:sta neliöstä olisi tarkoitus muodostua pinnasänkyyn sopiva päiväpeitto...

En loppisfynd igen

Typykälle löytyi sopivat kesäkengät kirppikseltä huimaan yhden euron hintaan. Ankkurikoristeet vaativat selvästi seurakseen merimiesmekon, joka on työn alla...

Loppisfynd

Lauantaiaamun kirppiskierrokselta lähti mukaan soma pikku laiva lastenhuoneen paneelin päälle purjehtimaan. Ja mikä parasta laiva on vieläkin melkein ehjä, vaikka ihan siinä pojun ulottuvilla onkin:).

Tuunausta edelleen...

Typykälle syntyi kesämekko vanhasta miesten paidasta. Melko päätöntä menoa tällä kertaa...

Vaatteita pikkupilteille

Löysin Porvoon vanhastakaupungista Linumin ihanaa raitakangasta josta surauttelin kummipojalle kesäiset pussihousut. Toivottavasti mahtuvat potralle pojalle:). Typykällemme tuunasin vanhasta monogrammikirjotusta pitsityynyliinasta housut ja topin. Tulisipa vaan pian helteiset ilmat, niin pääsis testaamaan...

Inspiraatiota etsimässä

Ainolan nettiyhteydet on taas kunnossa. Ja jos oikein rehellisiä ollaan, niin on ollut toiminnassa jo jonkin aikaa. Pienoinen inspiraation puute vain on iskenyt. Verkko on pullollaan toinen toistaan ihanampia blogeja ja tuntuu ettei tällä saralla ole enää mitään uutta annettavaa.
Aikani kun pohdiskelin lopettaako bloggaus tykkänään vaiko sittenkin räpeltää silloin tällöin edes jotain, tajusin että ainakin rinsessan kaukomailla asuva täti saa nähdäkseen enemmän enemmän kuvia kummitytöstään, kuin mitä ilman blogia. Siinähän sitä on jo antia kerrakseen:).

Tässä neiti ihmettelee ruohonjuuritason elämää...


Ja loppuun poliisiposeeraus, tietenkin:)

Ainolan radiohiljaisuus jatkuu toistaiseksi yhteysongelmien vuoksi....

Viikon löytö!

Kävästiin lasten kanssa Ikeassa ja löytönurkkauksesta haaviimme tarttui selvästikin parhaat päivänsä nähnyt laventeli, jonka ajattelin kuitenkin vielä soveltuvan kuivakukiksi. Ja kun hintaakin oli alennettu 12,90 eurosta 50 senttiin, niin ihan pakkohan se oli ostaa:). Ihan hetken mielijohteesta kuitenkin upotin koko ruukun pariksi tunniksi veteen, jolloin kasvi kuin ihmeen kaupalla heräsi henkiin, kukkavarret nousivat pystyyn ja koko komeus ryhdistäytyi noin kaksinkertaisen pituiseksi. Kerrankin näin päin:).

"Dokumenttijuliste"

Sovelsin oman versioni dokumenttijulisteesta sutimalla vuoden 1925 Yhteishyvän joulunumeron etusivun mustalle kartongille. Itse pidän erityisesti kuluneista ja murentuneista reunoista ja taitteista.
Pitäis vissiin osata lopettaa ennen kun koko huusholli on tapetoitu vanhoilla lehdillä, mutta kun tää on vaan niin kivaa:)...

Neidin uusi kevätulsteri

Tytteli kevättakki valmistui erinäisten kommellusten jälkeen. Virkkasin sen jo kertaalleen lähes valmiiksi. Toinen hiha jäi puuttumaan, kun lanka loppui ja uutta ei löytynyt sitten mistään. Ei sitten muuta kuin purkamaan ja riittihän se lanka, kun vaihdoin napituksen yksiriviseksi ja tein helmasta vähän lyhyemmän. Lankaa jäi jopa jäljelle noin kolmekymmentä senttiä:).
Kovasti neiti tykkää takista ja isoveli haluaisi samanlaisen mutta tietysti poliisinsinisen. Toteutus on vielä harkinnassa...

Hiljaiseloa

Ainolan blogihiljaisuus jatkuu edelleen. Pikkupotilas sylissä kun on melko vaikeaa kirjoitella. Muiden blogien lueskelu kyllä onnistuu. Vaalean Unelman Riikan koirat ovat meidän neidin lemppareita ja niille jaksaa hihkua korkeasta kuumeesta huolimatta:).

Rauhaisaa Pääsiäistä sekä rentouttavia lomapäiviä kaikille Ainolaan poikenneille!

Sairastelua

Ainolassa sairastellaan edelleen. Lapsiraukat köhivät surkeina sitkeän kevätflunssan kourissa. Onneksi kohtahan se kesä jo tulee ja saa unohtaa flunssat ja vilustumiset, ainakin toivotaan niin:).

Äiti on pikkupotilaitten hoivauksen ohella saanut sisustella ja siivoilla kotia kevätkuntoon. Pajunkissoja ja koivunoksia on ilmestynyt vähän joka hyllylle ja lipastolle. Kuvassa näkyvän penkin pelastin vanhempieni polttopuupinosta. Isäni on kyseisen penkin tehnyt alakoulun veistotunnilla. Penkin toinen lauta oli ehditty jo polttaa, joten lyhensin sen puolta lyhyemmäksi, jolloin sain kaksi samanlaista laudanpätkää kanneksi ja nyt se palvelee olkkarissamme sohvapöytänä. Vähän ihmetteleviä kommentteja kyllä sain osakseni, kun hehkutin kuinka ihana se on. Kun siitähän on maalitkin jo ihan rapistunut ja muutenkin tosi kulahtanut:). No sehän ei tätä tyttöä kauheasti haitannut...

Free Personal signatures - cool!

TEXTAREA_54487-123-19E7A5B923C22930248CE4335CB43FF7

Ja vielä coolimpaa ois, jos sais signaturen näkymään ihan kirjotetussa muodossa:). Ja kellokin käy ihan omia aikojaan:(. Pitää ilmeisesti vielä vähän opiskella tietokoneen käyttöä...

Tuunailuja wanhoista lehdistä

Kirppikseltä löytämäni wanhat lehdet inspiroivat kokeilemaan askarteluja decoupaqe-tekniikalla (kirjoitetaankohan se noin;)). Ensimmäisinä paprua pintaansa saivat Ikean lehtikotelo ja piirrustuslehtiön taustapahvi, josta tuli pikkutaulu lastenhuoneeseen. "Lakkana" käytin vedellä laimennettua lasten askarteluliimaa. Todella mukavaa puuhaa; saa nopeasti valmista jälkeä...

Sisustelua

Tässä kolmevuotiaan pojuni tyylinäyte, olkaapa hyvät: Tänään oli niin epäilyttävän hiljainen hetki, että piti alkaa huhuilemaan mitäs siellä lastenhuoneessa oikein puuhataan. "Mä vaan vähän sisustelen", oli vastaus. Ja ihan harmoninen kokonaisuushan sinne oli muodostunut:).Itellä on ollut sisustusrintamalla hiljaisempaa. Yhen kirpputorivisiitin olen kuitenkin ehtinyt tehdä ja saaliikseni sain ihania vanhoja lehtiä sekä Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton vuonna 1946 julkaiseman lastenhoito-oppaan. Ajattelin poimia lehdistä muutaman kuvan ja vihdoinkin koittaa decoupaqe-tekniikkaa. Jos vaikka liimaisi kuvia mustalle kartongille tms. Vinkkejä kokeneemmilta otetaan vastaan enemmän kuin mielellään!

Kevätaskarteluja

Kevätauringon kirkkaan paisteen innoittamana kieputtelin pudonneista koivunoksista, kuivasta heinästä ja suklaarakeista homssuisen kranssin, joka päätynee ulko-oveemme joulukranssin tilalle. Johan se on jo korkea aikakin luopua viimeisistä joulukoristeista...

Viikonlopun mummolareissulta mukaamme tarttui kimppu pajunoksia ihanine kissoineen. Maaseudulla kun tuntuu noita pajuja kasvavan joka paikassa. Ruukussa olevat pikkunarsissit ovat kuolleet jo hyvissä ajoin ennen pääsiäistä... :(

Viime postauksessa hehkuttamastani säkkikankaasta on tulossa kolme pientä vessanmattoa. Painatukset on tehty ja ihan kivat tuli vaikka itse sanonkin;). Väliin ajattelin laittaa kerroksen froteeta ja pohjaksi liukuesteverkkoa. Kaapeissa ei ollut verkkoa, kuin yhden maton tarpeiksi, joten ompelu siirtyy hamaan tulevaisuuteen...

Säkkikangasta

Kankaanpainanta on jäänyt viimeaikoina vähän vähemmälle, kun sopivia materiaaleja ei ole löytynyt. Tänään bongasin Eurokankaasta säkkikangasta, jossa oli ihana turkoosi hulpioreuna ja nyt koetan säveltää kankaasta jotain painettavaa niin, että saisin ton reunan näkyviin. Palailen aiheeseen jos/kun tulosta syntyy...

Isoäidinneliöt, osa 2

Torkkupeitto valmistui viikonlopun aikana. Sen alle mahtuu jopa päikkäreille; testattu juttu:). Tässä peittoa kannattelee uusin tuunaushankkeeni, lastenkokoinen Ikean rottinkituoli. Se olisi tarkoitus maalailla rapistuneen harmaaksi, tuulen ja sateen pieksämän näköiseksi, ihanan patinoituneeksi. Ensimmäinen maalikerros on valmiina ja näyttää yllättävän siedettävältä kuvassa. Luonnossa tuoli on ihan järkyttävän ruman värinen, sellainen vihertävänruskea. Pitää äkkiä maalata se piiloon. En ole koskaan koittanut shabbata mitään, mutta monet teistä ihanissa blogeissanne olette esitelleet omia lopputuloksianne, joten kai se on periaatteessa mahdollista, että tästäkin vielä tulee varsinainen silmänilo:).

Tilkkuilua

Isoäidinneliöt alkoivat tökkiä ja tein välipalana vihdoinkin valmiiksi kummipojan päiväpeiton. Johan se oli aikakin, tästä kun piti alunperin tulla joululahja:). Onneksi yksivuotias ei vielä niin ymmärrä ajankulua... Kankaat Eurokankaasta ja Linumilta. Tekstit ja kuvat on tehty tussilla. Pitäisi varmaan pikkuhiljaa aloitella jo ensi joulun valmistelua, niin vois ehtiä ajoissa.